perjantai 19. lokakuuta 2012

Bitte nicht mehr einsteigen, zurück bleiben!

Matkustan täällä päivittäin julkisilla kulkuvälineillä, pääasiassa metrolla ja paikallisjunilla. Tästä innostuneena ajattelin viedä teidät pienelle matkalle joukkoliikenteen ihmeelliseen maailmaan. Yleisesti on todettava, että Münchenin julkinen liikenne toimii kuin unelma. Verkostoon kuuluu jo mainittujen metron ja paikallisjunien lisäksi myös kattava kokoelma raitiovaunuja ja busseja. Joka paikkaan pääsee, lähes kellon ympäri ja ottaen huomioon verkon koon ja toimivuuden, hinnatkin ovat pysyneet ihan kohtuullisina. Itse esimerkiksi maksan opiskelijahintaisesta varsinaisen kaupunkialueen kattavasta kuukausilipusta noin 35 escudoa. Ja koska opiskelija-alennus ei täällä mikään järisyttävän kova ole, selviäisi normaalihintainenkin ihminen alle viidelläkympillä. Lähiöihin matkustaminen toki maksaa lisää.

Yksi suosikkiasioitani saksalaisessa joukkoliikenteessä on sen kellontarkan toimivuuden lisäksi, uskokaa tai älkää, kuulutukset. Täällä on käytössä vielä kohtuullisen paljon vanhempia metrojunia, joissa ei mitään automaattista kuulutussysteemiä tunneta, vaan kuljettaja korkeimman henkilökohtaisesti vetää samat litaniat läpi kerta toisensa jälkeen. Ette kuulkaa usko, miten suunnatonta iloa pikkuisen yksinkertainen junamatkaaja voikaan saada näistä, noh, hyinkin vaihtelevista kuuluttajista.

Nyt joku siellä jo nousee ylös ja käskee kirjoittajaa tarkastamaan lääkityksensä. Meinaako se oikeasti kirjoittaa metrojen kuulutuksista, noinko tylsää sillä siellä on? Malttakaa kuitenkin hetki, tälläkin tarinalla on opetus, ja jotta jaksaisitte keskittyä loppuun asti, paljastan sen näin heti kättelyssä. Minusta eri kuljettajien hyvin erilaiset suoritukset ovat mitä mainioin esimerkki siitä, miten yksittäinen ihminen voi hyvinkin pienillä teoilla tehdä positiivisen vaikutuksen toisen arkeen.

Vieläkin sekavaa? Otetaan kaksi käytännön esimerkkiä. Juokset maanantai-aamuna vesisateessa kohti U-Bahnaa, jonka on määrä viedä sinut taas yhdelle luukulle jonottamaan leimaa paperiin tai paperia leimattavaksi. Asemalaiturille vievissä liukuportaissa huomaat metron liukuvan pysäkille, ja päätät ehtiä siihen juosten. Kiilaat itsesi muutaman mummon ja haahuilevan teinin yli, ja ahdat hengästyneenä itsesi metron käytävällä odottavaan ihmiskasaan. Elintilasi on noin neljäsosaneliö, vieruskaveri on päättänyt valella itsensä noin puolella koko maailman hajustevarastoista, ja lisäksi mietit kuumeisesti, mitähän tällä kertaa unohdit ottaa mukaan.

Tässä tilanteessa kuvaan astuu kuljettaja, joka ilmoittaa normaalin lakonisella mössötyksellään jotain tyyliin: "U5 nach pföfföfööfööfmömfainofn, bitte zurück bleiben." Innokkuus kuvastaa kivasti omiakin tuntojasi ja matka jatkuu kuvitteelliseen partaan mumisten.

Aina ei kuitenkaan käy näin. Otetaan sama tilanne, siihen asti, kun olet kiilannut itsesi huutavan teinin ja haisevan herrasmiehen syleilyyn metron keskikäytävälle. Tässä vaiheessa kuljettaja ilmoittaa reippaalla, selkeällä, ja äärettömän pirtsakalla äänellä: "U5 nach Neuperlach Süd. Bitte ZURRRRÜCK bleiben!" Naurahdan spontaanisti, ja kun katson ympärille, huomaan myös muiden ihmisten hymyilevän. Niin, miettikää, maanantai-aamuna, täpötäydesssä ruuhkametrossa, ja vain koska kuljettaja päätti heittäytyä ja antaa itsestään hieman enemmän kuin ehdottoman minimin. Pieniä tekoja, rakkaat ihmiset.

Minun on pakko kertoa myös kolmannesta kuljettajatyypistä, jonka edellinen työpaikka oli ilmeisesti ollut jokin seksilinja. Ja hyvin todennäköisesti hän oli saanut sieltäkin kenkää liian häiriintyneen äänensä takia. Kuvitelkaa itse. On ilta, raahaudut väsyneenä kielikurssilta kohti kotia. Astut metroon, jossa tällä kertaa on noin kolme ihmistä. Kaiuttimista kuuluu ensin jonkinlainen syvän huokauksen ja huohotuksen hybridi, jonka jälkeen ääni ilmoittaa hyvin matalalla, kähisevän huokaavalla saksalla "nicht mehr einsteigen." Jumalauta, kun ei tiennyt olisiko pitänyt revetä vai kuumottua. Varmuuden vuoksi en uskaltanut tehdä kumpaakaan, ennen kuin olin turvallisesti perillä *kähisevä huokaus* "Ostbahhhnhofffillla".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti